sunnuntai 24. joulukuuta 2023

Pysy poissa! (osa 2)

Hyvää joulua!

Tämä on tarinan toinen osa.
Voit lukea edellisen osan
menemällä Tarinat-välilehdelle
ja painamalla "Pysy poissa! (osa 1)".

***


Nyt on jouluaatto.

Kello on kuusi aamulla.


Laitan radiosta joulumusiikkia hiljaiselle.

Ronja ja mieheni nukkuvat vielä.

On aika alkaa valmistella

viime hetken jouluruokia,

jotka haimme eilen mieheni kanssa.


Touhuan yksin muutaman tunnin,

kunnes kello yksitoista herätän mieheni.

Teen meille molemmille kuumaa glögiä.

Sen jälkeen menemme sohvalle

katsomaan joulurauhan julistusta,

kuten joka joulu.


Ennen julistuksen alkamista

vilkuilen kohti Ronjan huonetta.

Hänen ovessa on edelleen

"pysy poissa" -kyltti.

Koitan hakea lohtua

tähän kummalliseen tyhjyyden tunteeseen

nojaamalla mieheni kylkeen.


Käyn taas läpi joulun ohjelmaa mielessäni.

Joulurauhan julistuksen jälkeen

olemme aina katsoneet “Lumiukon”.

Se on kaunis piirretty elokuva

henkiin heräävästä lumiukosta ja pojasta.

Ronja piti siitä pienenä.

Pitääkö hän siitä enää?


Kun julistus on ohi,

mieheni venyttelee.

- Glögi oli hyvää, kiitos, hän sanoo.

Mutta hän huomaa heti,

että en näytä iloiselta.

Katson lattiaa miettivästi.

- Mikä hätänä? hän kysyy.


Äkkiä olen tosi ärtynyt.

- Menen herättämään Ronjan, totean

ja nousen ylös sohvalta.

- Mutta hän toivoi,

että emme herätä häntä lomalla, mieheni vastustelee.

- Viis siitä! Nyt on joulu.

Jouluna kuuluu olla perheen kanssa, vastaan tiukasti.


Kävelen päättäväisesti Ronjan ovelle.

Mieheni seuraa minua.

- Mikä sinun on? hän kysyy yllättyneenä.

- Me puhuimme tästä eilen, eikö?

Anna Ronjan olla teini, hän lisää.

Haluaisin itkeä, mutta yritän pidättää sitä.

Tuijotan Ronjan ovea.

En enää tunne itseäni niin rohkeaksi.


- Onko tämä todella vain sitä?
Että hänestä on tullut teini?

Hän on muuttunut niin äkisti.

Mitä jos hän voi tosi huonosti? Mitä jos hän… vihaa meitä,

sanon.

Ääneni murtuu kesken lauseen.


Mieheni koittaa tulla lähemmäs,

mutta minä otan askeleen kauemmas.


- Sinun on helppo olla ilman huolta,

koska hän sentään puhuu sinulle.

Minulle hän ei…

aloitan, mutta lopulta itku voittaa.

Vesi alkaa valua poskiani pitkin.

Lopulta annan mieheni halata minua,

koska olen väsynyt.

- Kyllä se tästä, mieheni lohduttaa.


Seisomme hetken siinä ja halaamme toisiamme.

Yllättäen Ronjan ovi avautuu.

Ronja seisoo ovella.

Kun hän näkee meidät,

hän jähmettyy paikoilleen.

Hänen silmänsä ovat suuret

kuin lautaset.


Ronja näyttää siltä,

että ei ole nukkunut monena yönä.

Hän näyttää niin laihalta.

Tukka sekaisena ja pyjama päällä

hän näyttää ihan lapselta.


- Öö… voin jättää teidät rauhaan,

Ronja sanoo kiusaantuneesti.

Hän vetää oven melkein kiinni,

mutta estän sen.


- Ei, tule vain.

Tuota, oletko ihan ok? kysyn hätäisesti.

- Miten niin? Ronja kysyy.

- Olemme vähän huolissamme sinusta, sanon.

- Anteeksi jos näytän kamalalta,

Ronja sanoo,

mutta hänen ääni kuulostaa pilkalliselta.

Rintaani alkaa puristaa.

Mietin, teinkö taas virheen.


Samalla hän ottaa selkänsä takaa

kaksi pientä lahjapakettia.

Niiden päälle on teipattu kirjekuoret,

joissa on minun ja mieheni nimet.

- Ehkä olen tämän näköinen,

koska valmistelin teille näitä lahjoja, Ronja sanoo

ja kuulostaa loukkaantuneelta.


Tuijotan paketteja hölmistyneenä.


Ronja jatkaa puhumista.

- Näiden tekemiseen meni koko viikko.

En ole paljoa nukkunut.
Sori, kun huolestutin teitä.

Milloin se Lumiukko alkaa?

Ronja kysyy.


Hän tyrkkää minulle ja miehelleni paketit käteen

ja menee meidän ohi olohuoneeseen.


Minulla on äkkiä epätodellinen olo.

Eikö Ronja olekaan vihainen?

Ymmärsinkö kaiken väärin?


- Viitsittekö tuoda mulle glögiä?

Eikä sitten mitään rusinoita siihen,

Ronja huutaa olohuoneesta.

- Totta kai saat glögiä,

mieheni vastaa Ronjalle.

Hän antaa oman lahjansa minulle.

- Minä teen glögiä,

mene sinä Ronjan kanssa olohuoneeseen, hän kuiskaa.

Hän pyyhkäisee itkusta märkiä poskiani

ja hymyilee minulle rohkaisevasti.

Sitten hän menee keittämään lisää glögiä.


Minä astelen varovasti olohuoneeseen

ja istun Ronjan viereen.

Otan hänet kainalooni

ja rutistan lujaa.

Ronja nojaa kylkeeni ja hymyilee.